perjantai 16. marraskuuta 2018

Ravintolaruokaa * osa IV *


Ruokakulttuuri on intialaispainotteista. Mauritiuksen ”omat” ruuat ovat saaneet paljon vaikutteita Intiasta ja Pakistanista. Mutta kiitos hindujen, pihvi ei ole pääosassa! Lähes kaikissa ravintoloissa ruokalista on tasapainoinen, yhtä paljon kasvis-, kala-, äyriäis-, kana- ja liharuokia. Liha on yleensä lammasta Uudesta Seelannista, nautaa Australiasta tai possua. Possun alkuperää en tiedäkään, ehkäpä se tulee Etelä-Afrikasta? Joissakin ravintoloissa tarjotaan peuraa, jota kasvatetaan suurissa aitauksissa Mauritiuksella. Eläimet asuvat lähes vapaina, vain aita rajoittaa niiden liikkumista. Poikkeuksetta kala- ja äyriäisruoat ovat herkullisia, peuraa ovat myös kehuneet, ne, jotka ovat sitä maistaneet. Ja parempia kasvispyöryköitä, munakoisopataa tai palak paneeria kuin täällä saa kyllä hakea.

Saarella on kolme erinomaista ranskalaista kahvila-leipomoa, kaksi pohjoisessa Grand Baiessa ja yksi Bagatellessa. Juureen leivottua ranskalaista patonkia saa myös yhdestä leipomosta Tamarinissa ja Cascavellen remontin valmistuttua kenties myös sieltä. Ranskalaiseen leipomoon mennään juhlapäivänä nauttimaan upeista leivoksista ja muista herkuista. Siellä kakuissa on makua ja myös kaunis ulkonäkö ja ne voittavat paikalliset höttöiset leipomukset mennen tullen. Toki herkuista pitää maksaa, niitä leivonnaisia ei saa 5-10 rupialla kuten lähisupermarketista.

Peruna ei ole niin keskeisessä asemassa kuin Suomessa. Peruna on yksi kasvis muiden joukossa ja sitä tarjotaan porkkanan, kurpitsan, munakoison ja chouchoun ohella. Pinaattia, okraa, monen muotoisia kesäkurpitsoita ja tietysti kaikkia herneitä, papuja ja linssejä on tarjolla. Kaiken tämän herkuttelun kruunaa chili. Mauritiuksen ruokia ei voi kuvitellekaan ilman tamarindisiirappia ja tulista chilihedelmäsosetta. Mieleen jääneitä elämyksiä ovat olleet mauritiuslainen mustekalasalaatti, savustettu marlin ja ulkona hiekalla seisovaan pöytään tarjoiltu juuri grillattu dorado. Maiseman kauneus saa ruuankin maistumaan taivaalliselta!

Ranskalaisessa leipomossa syntymäpäivää viettämässä
Äyriäisiä ja palmunsydänsalaattia
Lempiravintolamme intialaisia herkkuja
Rapu-kasviscurry nam! 












torstai 15. marraskuuta 2018

Liian kuumaa harrastaa mitään?


Lokakuu ja melkein koko marraskuukin on vierähtänyt ilman ainoatakaan tekstin pätkää. Kiireelle on syynsä: ystävät! Meillä on ollut vieraita yhteensä neljä viikkoa tästä ajasta ja vierailujen väliin jäävän jakson olemme käyttäneet tiiviisti täkäläisten ystävien kanssa aikaa viettäen. Rouva Dodo ja Nuppu kävivät parhaiden ystävien kanssa mm. oopperassa! Innostus syntyi siitä, että Saksasta tuli paikan päälle kolmeksi kuukaudeksi kokonainen orkesteri ja tutustuimme oopperan apulaiskapellimestariin Nupun koulun pihalla. Kävimme naisporukalla rannalla ja siinä idea syntyi, tulkaa katsomaan meidän Iloista leskeä. Oli hieno tapaus ja kaunista musiikkia!

Loppukumarrukset hienon esityksen jälkeen


Nuppu on osallistunut muutamiin harrastuksiin koulussa, koulupäivän jälkeen. Hän on itse valinnut harrastukset ja saanut vaihtaa aina uuden lukukauden alussa mieleiseensä harrastukseen. Hän on osallistunut Bollywood-tanssiin, joka huipentui koulun divalijuhlassa esiintymiseen pukeutuneena intialaiseen mekkoon. Sitten hän halusi harrastaa jalkapalloa. Jalkapallotunnilla oli aluksi vain yksi tyttö ja 15 poikaa. Sitten mukaan tuli toinenkin tyttö ja hänestä tuli Nupun paras ystävä. Sitten hän osallistui moderniin tanssiin, jossa tanssittiin mauritiuslaista kansantanssia segaa ja hiphopia. Sieltä ei erityismainintoja, toki sega-asu meillä oli kotona jo entuudestaan. Viimeisenä harrastukseksi valikoitui piirustuskerho, jossa keskityttiin yksityiskohtiin ja sarjakuvaan. Aika hienoja kuvia hän tekikin supersankareista ja my little ponyn yksisarvisesta. Lisäksi Nuppu on osallistunut kahtena vuonna koulun musikaaliin ja esiintynyt niissä. Musikaaliin panostetaan koko lukukausi. Lavasteet rakentavat äidit, puvut tekee ompelija ja näytelmän harjoittavat koulun draamaopettaja ja musiikinopettaja. Viime vuonna musikaali sijoittui orpokotiin Lontoossa ja tänä vuonna supersankareiden maailmaan SuperStan.

Aikuisten harrastaminen on ollut sekalaisempaa puuhaa. HIIT-jumppaa, joogaa, lukemista, pyöräilyä ja tärkeimpänä lautailu, uinti ja snorklaus meressä. Mikä rauhan ja onnen tyyssija onkaan polskia ympäri laguunia, ihailla kaloja, simpukoita, koralleja ja auringon välkettä meren pohjassa. Näitä maisemia jään kaipaamaan todella kipeästi!


Kauniita koralleja. Olen niin iloinen, että korallien värit alkavat elpymään kymmenen vuoden takaisesta tuhosta

Ihan kuin tämä nimetön kala olisi kastanut päänsä vesiväripalettiin.

Musta-valkoiset seepra/viivakoodikalat tulevat välillä maistamaan miltä uimari maistuu

Siilejä on moneen lähtöön

Epäluuloinen tuijottaja erakkorapu


Matalassa ruohikossa on tuhansia pikkupoikasia

Aika äkäisiä tyyppejä!














Rouva Dodo vaihtaa maisemaa

Perhe Tasanen on siirtynyt muisteluvaiheeseen, hiihtelemään uusille laduille, oikean puoleiseen liikenteeseen. Haikein mielin jätimme ihanan...